lauantai 26. heinäkuuta 2014

Marjastuksen vaarat

Aattelin et oonko tekopyhä p****naama ja pistän tämän kuvan facebookkiin tekstillä "Metsäisen aamulenkin saalis, tulipahan samalla tehtyä kyykyt ja venytykset. On kyllä hyvää ja 0% lisättyjä säilöntäaineita". Oikein naurattaa pelkkä ajatus, minäpä kerron miten homma oikeasti meni.

Metsälenkillä kuljen mainioiden mustikka-apajien ohi ja sitten omatunto kolkuttelee, kun ostan mustikoita valmiiksi poimittuina kaupasta. Tänä aamuna sitten ajattelin olla super hyvä tyttöystävä ja käydä keräämässä itse mustikoita metsästä ja tehdä Ernolle mustikka puuroa aamupalaksi. Otin mukaan n.8dl juomatötsän ja ajattelin sen täyttyvän helposti. Menin sitten vanhaan tuttuun tapaan metsään ja voin kertoa, että se oli yhtä helvettiä. Marjastajia oli muitakin ja Lili yski tietysti jokaiselle ohikulkijalle joten lopuksi piti ottaa se piuhaan kiinni ja tempoa sitä mukana. Minua pisteli nokkoset, hyttyset, paarmat ja kusiaiset ja näidenkin huitomiseen tarvitsi yhden extra käden. Ja kaiken kukkuraksi koirien temmeltäessä metikössä Lili juoksi tötsäni yli ja kaatoi koko saaliini sammalien uumeniin. Ihan joskus, ihan vain joskus tekisi mieli kuristaa tuo koira. Jos joku joskus miettii "vihaakohan se Sonja omia koiriaan koskaan?" vastaus: kyllä.
Koko sekoilun lopputuloksena:
- 8 hyttysen puremaa
- 2 paarman puremaa
- 2 kusiaisen puremaa
- 1 punkki yrittäessä tarrautua kiinni minuun!
- 1 nokksen pisto
- satoja kirosanoja
- hermojen menetys
- 35 minuuttia hukattua aikaa elämästäni
- 2dl mustikkaa

Mietin siinä pois kävellessäni, että maksan enemmän kun mielelläni tästä touhusta jollekkin toiselle, kuhan vaan jumankeuta ei itse niitä tarvitse poimia. Taas ollaan yhden kokemuksen verran rikkaampia ja viisaampia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti