Olen aikaisemmin harrastanut hieman enemmänkin liikuntaa: tehnyt 30day AB-challengen, käynyt salilla aktiivisesti, tehnyt kotijumppaa, pyöräillyt, juossut ja lenkkeillyt Namin kanssa. Nyt kuitenkin elokuussa kesäloman jälkeen olen päässyt repsahtamaan todella pahasti. Niinkun Flobber kinda pahasti. Kiloja on tullut lisää ainakin 5kg ja lihasmassa on kadonnut. Olen levännyt, löhönnyt ja syönyt: pizzaa, suklaata (ah; niin paljon suklaata),karkkia, jäätelöä, keksejä, sipsiä, dippiä, roskaruokaa (niin paljon erilaisia), pullaa, kakkua.. Oikeastaan mitä kaikkea moskaa ikinä kuvitellakkaan saattaa.. Lähes päivittäin! Siis elokuusta.. Päivittäin! Enkä ole liikkunut juuri ollenkaan (kävelyjä en laske tähän, koska niissä ei tule tappohiki). Aivan kauheaa myöntää, mutta kuten tiedätte tällä kahden ja puolen kk läskilaiskottelulla oli hintansa.
Olin siskolla käymässä reilu viikko sitten ja hän esitteli minulle tällaisen ohjelman kun TapouT XT. Treeni näytti hauskalta ja ajattelin itsekkin lähteä kokeilemaan sitä. Tässä esittely valmistaja sivuilta:
TapouT XT
Lähdin tekemään ensimmäistä treeniä kalenterissa ja jaksoin 10min. Sitten en enää päässyt ylös asennoista.. Olin aivan hiessä ja hoin itsekseni WTF WTF WTF?! Noh, ajattelin jos tekisinkin vain lämmön 10min ja ultimate abs. Viimeksi kun tein 30day ab-challengen niin tein yli 300 vatsalihasta päivässä, tämän pitäisi olla helppoa eikö? 15 min vatsoja, menee helposti! Joo kato ku meni.. Läskilaiskottelun ansiosta luulin että kuolen siihen paikkaan! En saanut täysiä toistoja tehtyä ja liikeradoissa meinasi liikkeet jäädä 50%:in. Lopussa sain vain pari liikettä 25% liikeradalla. Yhteensä treeniä tuli vain 25min. Olin Aivan kuollut ja masentunut siitä, että millainen punkero minusta oli tullut. Kirosin Ernolle etten tee tätä enää ikinä!
Kolme seuraavaa päivää olin aivan rikki, minulla on hieman flunssaa päällä ja tuli kauheita yskänkohtauksia, vitsit ne sattui! Joka kerta kun yskäsin, tuntui, että vatsalihakset olisi revenneet pituusssuunnassa. Koitin olla yskimättä, mutta ne tuli vain väkisin ja yskin välillä kivusta voihkien, so sad :D No sitten toissapäivänä rupesi oikein ketuttamaan kunnolla, että kuinka pahaan kuntoon olen itseni päästänyt. Puin treenivaatteet uudestaan päälle ja lähdin tekemään Cross Core Combat treeniä. Koitin keskittyä liikeiden liikeratoihin ja tein niin nopeasti, kun itse pystyin. Hikoilin varmaan 3 litraa, mutta sain treenin tehtyä alusta loppuun! En tehnyt niin paljoa toistoja enkä niin hyvillä liikeradoilla, kun mitä ne taistelijat videossa, mutta sain kuitenkin sen räpiköityä läpi! Tästä tuli oikein hyvä fiilis ja ajattelin, että näitähän voisi aina silloin tällöin tehdä ja vähitellen saada kuntoa ja kroppaa takaisin.
Eilen olin taas aivan läjässä. Pääsin naamakirjan kautta juttelemaan ystäväni Lauran kanssa ja hän kertoi myös tehneensä TapouT treenejä ja vielä 60pv putkeen! Ja sen yli ja tavoite on se 90pv. Hän oli tehnyt blogin tästä ja motivoiduin hurjasti sitä luettuani. Hän ja hänen poikaystävänsä oli saanut huimia tuloksia 60pv aikana. Ajattelin, että se hypetys noissa videoissa on joku jenkkishow, mutta jos Laura on pystynyt siihen niin ehkä minäkin pystyn. Niin moni muukin tuttuni tuntuu nyt tekevän tätä treeniä, joten kyllä minäkin siihen pystyn! Jokapaikkaan sattui, mutta tein silti Strength&Force Upper + Ultimate Abs- treenin. Onneksi näissä eri treeneissä käytetään aika paljon eri lihaksia kun edellisessä, sillä edellisen päivän treeni sattui aika himputin paljon vatsoissa. Nyt kuitenkin sain jo tehtyä vatsojakin paremmin kun ed. kerralla, sain tästä heti hieman motivaatiota.
Tänään oli vuorossa Plyo XT, se oli kamalaa.. Siis aivan kamalaa. 10min jälkeen aloin hyytyä aivan kunnolla ja puolessavälissä en saanut enää henkeä ja jouduin paniikkiin. Jalat ei enää liikkuneet niin kuin halusin ja meinasin pyörtyä. Otin pienen tauon ja itku siinä tuli kun epätoivo iski. Olen tehnyt 6pv työviikon ja tässä on lähemmäs 50 työtuntia takana plus klinikkaeläintenhoitaja koulutushommat kotona tehtävänä ja pennun kanssa sekoilu kotona sekä unettomuus rankan työviikon takia. Puhumattakaan flunssasta joka koittaa ottaa otteen minusta heti kun vain annan sille mahdollisuuden. Olin todella uupunut ja itkin epätoivoisena hetken, kunnes sain itseni taas kasaan. Prkl minähän en luovuta!! Jatkoin treenin kokonaan loppuun muutamalla extra 2min tauolla tein niin hyvin kun pystyin ja niin nopeasti kun pystyin. Ja selvisin! Vitsit mikä voittajafiilis tuli!
Olen hieman miettinyt, että teen nyt niin useasti kun vain pystyn tuon kalenterin mukaan.. Joka päivä en voi luvata, sillä työ+koulu+rakkahat koirani syö ison osan energiastani. Olen kuitenkin ajatellut, että yksikään treeni mitä jaksan tehdä ei ole turha! Vielä en kehtaa laittaa before kuvia, kun ei ole after kuviakaan. Toivottavsti jaksan pysyä motivoituneena ja pääsen ne julkaisemaan.
Kädet ja polvet mustelmilla voin sanoa:
"You don't walk away from a challenge, you RUN to it!"
